{"id":330,"date":"2015-04-28T07:37:16","date_gmt":"2015-04-28T07:37:16","guid":{"rendered":"http:\/\/mannfolk.fi\/?p=330"},"modified":"2015-04-28T07:37:16","modified_gmt":"2015-04-28T07:37:16","slug":"onks-porkkanoit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/blog\/2015\/04\/28\/onks-porkkanoit\/","title":{"rendered":"Onks porkkanoit?"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone  wp-image-297\" alt=\"morot (800x226)\" src=\"http:\/\/mannfolk.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/morot-800x226.jpg\" width=\"640\" height=\"181\" srcset=\"https:\/\/mannfolk.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/morot-800x226.jpg 800w, https:\/\/mannfolk.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/morot-800x226-150x42.jpg 150w, https:\/\/mannfolk.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/morot-800x226-300x84.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/p>\n<p>Keskustan puheenjohtaja Juha Sipil\u00e4 esitti viime keskiviikkona (22.3.) etuj\u00e4rjest\u00f6ille kolme Suomen<br \/>\ntalouden tulevaisuutta ja kilpailukyky\u00e4 koskevaa kysymyst\u00e4. Alla kysymykset ja minun vastaukseni niihin.<\/p>\n<p><i>Mill\u00e4 keinoilla saamme aikaan noin viiden prosentin tuottavuushypyn suomalaisen ty\u00f6n, julkisen sektorin ja<br \/>\nyritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?<\/i><\/p>\n<p>Suomen on noustava taantumastaan muun Euroopan tavoin tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kaikille ei kuitenkaan tunnu<br \/>\nolevan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uusia ty\u00f6paikkoja syntyy l\u00e4hinn\u00e4 yksityisiin yrityksiin. Julkinen sektori luo toki<br \/>\ntoimintaedellytyksi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4miselle, mutta julkiselle sektorille ty\u00f6llistyv\u00e4 ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti paranna valtion<br \/>\ntaloustilannetta eik\u00e4 kilpailukyky\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen Suomen on tuettava yritt\u00e4jyytt\u00e4. Ja vaikka suurimmat veronmaksajat ja ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t jatkossakin<br \/>\novat suuria yrityksi\u00e4, on pien- ja yksityisyritt\u00e4jyyden tukeminen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nimenomaan ty\u00f6llistymisen<br \/>\nn\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p><i>Mill\u00e4 keinoilla voimme madaltaa ty\u00f6llist\u00e4misen kynnyst\u00e4?<\/i><\/p>\n<p>Ty\u00f6llist\u00e4misen kynnyst\u00e4 madalletaan tekem\u00e4ll\u00e4 yksityisyritt\u00e4jyydest\u00e4 huomattavasti nykyist\u00e4<br \/>\nkannattavampaa. Mit\u00e4 useampi suomalainen toimii yksityisyritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, sit\u00e4 paremmin ty\u00f6markkinat toimivat.<br \/>\nToistaiseksi pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen ei kuitenkaan ole juurikaan edennyt<br \/>\njuhlapuheita pidemm\u00e4lle. Rahoituksen saaminen on edelleen vaikeaa, yksityisyritt\u00e4ji\u00e4 verotetaan<br \/>\nkaksinkertaisesti ja yritt\u00e4jien sosiaaliturva on olematonta.<\/p>\n<p>Hallitus nosti helmikuun lis\u00e4talousarviossa yritysten arvonlis\u00e4velvollisuuden alarajaa 10 000 euroon<br \/>\nnykyisest\u00e4 8 500 eurosta ja nosti nykyist\u00e4 huojennusrajaa 22 500 eurosta 30 000 euroon. T\u00e4m\u00e4 korotus on<br \/>\nedelleen yksityisyritt\u00e4j\u00e4n kannalta l\u00e4hinn\u00e4 vitsi. Toki huojennusrajan nosto on askel oikeaan suuntaan,<br \/>\nmutta alarajan muodollinen korotus tarkoittaa edelleen, ett\u00e4 yli 830 euroa kuukaudessa tienaavaa<br \/>\nparturikampaajaa verotetaan kaksinkertaisesti.<\/p>\n<p>ALV-velvollisuuden <i>alarajan<\/i> korottaminen muun Euroopan tasolle 50 000 euroon poistaisi pienyritt\u00e4jien<br \/>\nkaksoisverotuksen ja kannustaisi suomalaisia yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaupanp\u00e4\u00e4llisiksi yritt\u00e4jien byrokratia puolittuisi<br \/>\nja pienituloisten verot alenisivat, l\u00e4hes puolet Suomen yksityisyritt\u00e4jist\u00e4 kun kuuluvat pienituloisiin.<br \/>\nSosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n muuttaminen negatiivisen tuloverotuksen mallin mukaiseksi puolestaan<br \/>\nmahdollistaisi nykyist\u00e4 riskitt\u00f6m\u00e4mm\u00e4n yksityisyritt\u00e4misen.<\/p>\n<p><i>Mill\u00e4 keinoilla saamme ty\u00f6tt\u00f6myyden hoitamiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat aktivoivampaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n?<\/i><\/p>\n<p>Yhteiskunnan on huolehdittava j\u00e4senist\u00e4\u00e4n, mutta ty\u00f6n vastaanottamisen ja ty\u00f6nteon tulee aina olla<br \/>\nkotona istumista kannattavampaa. Nykyj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kannustinloukkuja syntyy siit\u00e4, ett\u00e4<br \/>\nmatalapalkkaty\u00f6t\u00e4 vastaanottava menett\u00e4\u00e4 leijonanosan kuukausiansioistaan. Toisaalta 500 p\u00e4iv\u00e4n<br \/>\nansiosidonnainen p\u00e4iv\u00e4raha luo tilanteen, jossa ty\u00f6kykyist\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 kannustetaan yhteiskunnan puolesta<br \/>\npysyttelem\u00e4\u00e4n puolitoista vuotta erossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Nykyiset kannustinloukut voitaisiin poistaa esimerkiksi negatiivisen tuloveron kaltaisella tukij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4,<br \/>\njossa ty\u00f6ntekij\u00e4 aina hy\u00f6tyy ty\u00f6n vastaanottamisesta ja ylennyksest\u00e4, sek\u00e4 ansiosidonnaisen p\u00e4iv\u00e4rahan<br \/>\nkestoa lyhent\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Toki t\u00e4llaistakin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, mutta silloin v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 on ainakin<br \/>\naktiivista ja tiedostettua. Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 kun passivoi my\u00f6s ty\u00f6ntekoon halukkaita yhteiskunnan<br \/>\nj\u00e4seni\u00e4. Samalla on toki kannattavaa siirty\u00e4 kohti tanskalaista ty\u00f6llisyysturvamallia, jossa ansiosidonnaisen<br \/>\np\u00e4iv\u00e4rahan kesto on lyhyt, mutta tukisumma huomattavasti korkeampi. Se mahdollistaa aktiivisen<br \/>\nty\u00f6nhaun meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme paremmin. Kasvupolitiikkamme on rohkaistava ja kannustettava<br \/>\nty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustan puheenjohtaja Juha Sipil\u00e4 esitti viime keskiviikkona (22.3.) etuj\u00e4rjest\u00f6ille kolme Suomen talouden tulevaisuutta ja kilpailukyky\u00e4 koskevaa kysymyst\u00e4. Alla kysymykset ja minun vastaukseni niihin. Mill\u00e4 keinoilla saamme aikaan noin viiden prosentin tuottavuushypyn suomalaisen ty\u00f6n, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi? Suomen on noustava taantumastaan muun Euroopan tavoin tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kaikille ei kuitenkaan tunnu olevan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,4],"tags":[],"class_list":["post-330","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tyollisyys","category-yrittajyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=330"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":331,"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions\/331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mannfolk.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}